Rhinoviruksia

Rhinovirukset ovat Picornaviridae-heimoon kuuluvia pieniä RNA-viruksia, jotka ovat yleisin syy ihmisillä esiintyvään nuhaan eli palleaan. Niihin kuuluu kolme lajityyppiä: Rhinovirus A, B ja C. Niillä on suuri geneettinen vaihtelu, ja tunnettuja on yli 100 serotyyppiä, mikä selittää immuniteetin lyhykestoisuuden ja toistuvat infektiot.

Virus tarttuu pääasiassa kosketuksen ja pisaroiden välityksellä, ja se leviää erityisesti nenän ja kurkun limakalvoille. Rhinovirukset replikoituvat tehokkaimmin ulkoilman viileämmissä osissa ylä- ja ylemmässä hengitysteissä, joissa lämpötila on noin 33 °C. Tämä osittain selittää niiden keskitymisen nuhahn ja nenäonteloon, jossa oireet yleensä ilmenevät.

Oireet ovat tavallisesti lieviä: nenä ja kurkkukipu, aivastelu, yskä sekä yleinen huonovointisuus. Lämpöä esiintyy usein vain lapsilla tai harvoin aikuisilla. Vakavin muutos on yleisesti se, että infektiot voivat pahentaa astman tai kroonisen nenätulehduksen oireita. Usein infektiot kestävät noin 7–10 päivää.

Diagnoosi perustuu usein kliinisiin oireisiin, mutta erikoistilanteissa voidaan käyttää PCR-testejä nenäeritteestä virusnukleiinihapon havaitsemiseksi. Hoito on pääasiassa tukihoitoa: lepoa, nesteytystä ja oireiden lievittämistä. Specifisiä, laajasti käytössä olevia antiviraaleja ei ole. Rokotteita ei ole, osittain monien serotyyppien vuoksi.

Ehkäisy perustuu hyväntahdon hygieniaan ja pinnankäsittelyyn sekä kontaktien minimoimiseen, erityisesti flunssakausina. Rhinovirukset ovat yleisimpiä syitä lieviin nuhakuumeisiin ympäri vuoden, mutta aiheuttavat harvoin vakavia komplikaatioita useimmille aikuisille.