Reseptoriin

Reseptori on solun proteiini tai proteiinikompleksi, joka tunnistaa ja sitoo spesifisiä ligandeja, kuten hormoneja, neurotransmittereja tai lääkkeitä. Reseptorin aktivaatio käynnistää solun sisäisen signaalinvälityksen ja muuttaa solun toimintaa. Suomen kielessä sana reseptoriin on illatiivin muoto sanasta reseptori, ja sitä käytetään kuvaamaan siirtymää reseptoriin.

Reseptorit voivat sijaita solukalvon lähellä tai sisäisesti solun sisällä. Yleisimmät tyypit ovat G-proteiinikytkentäiset reseptorit (GPCR:t), kasvutekijäreseptorit, ligandia ohjaavat ionikanavareseptorit sekä tumareseptorit, jotka ohjaavat geenejä ja ilmentymistä ytimessä.

Ligandin sitoutuminen aiheuttaa konformaatiomuutoksen, joka käynnistää signaalinvälityksen. Tämä voi johtaa sekundaaristen välittäjäaineiden, kuten cAMP:n, IP3:n ja DAG:n, syntyyn sekä muutoksiin kalvojen Ca2+-tasoissa ja aktivoida proteiinikinaaseja. Lopulliset vasteet riippuvat solutyypistä: ne voivat olla nopeasti tapahtuvia ionikanavien avautumisia tai hitaampia, kuten geenien ilmentymän säätöä.

Reseptorit ovat keskeisiä fysiologisissa prosesseissa ja lääketieteessä. Lääkkeet voivat toimia agonisteina kiinnittyen reseptoriin tai antagonisteina estäen ligandien sitoutumisen. Reseptoritoiminnan säätely voi johtaa desensitisaatioon, receptorin määrän muutoksiin eli up- tai down-regulaatioon sekä endosytointiin.

Kielitieteellinen huomautus: reseptoriin on illatiivin muoto sanasta reseptori, ja sitä käytetään kuvaamaan liikettä kohti reseptoria.