Reformointiprosessit

Reformointiprosessit, eli reformointi, ovat kemiallisia prosesseja, joissa tyypillisesti hiilivetyjä muunnetaan toisiksi, arvokkaammiksi hiilivedyiksi tai vedyksi. Nämä prosessit ovat keskeisiä useilla teollisuudenaloilla, erityisesti petrokemiassa ja energiantuotannossa. Yleisin reformointiprosessin muoto on höyryreformointi, jossa hiilivedyt, kuten maakaasu tai nafta, reagoivat korkeassa lämpötilassa vesihöyryn kanssa. Reaktion tuloksena syntyy pääasiassa vetyä ja hiilimonoksidia, jota kutsutaan synteesikaasuksi. Tätä synteesikaasua voidaan sitten käyttää edelleen synteettisten polttoaineiden tai kemikaalien valmistuksessa.

Toinen merkittävä reformointimuoto on katalyyttinen reformointi, jota käytetään erityisesti öljynjalostuksessa. Tässä prosessissa bensiinin raaka-aineita, kuten raskaita alkaaneja, muutetaan korkeaoktaanisiksi aromaattisiksi yhdisteiksi, kuten bentseeniksi, tolueeniksi ja ksyleeneiksi. Nämä aromaattiset yhdisteet ovat tärkeitä komponentteja bensiinissä ja niitä käytetään myös liuottimina ja muiden kemikaalien valmistuksessa. Katalyyttisessä reformoinnissa käytetään yleensä platina- tai rhenium-pohjaisia katalyyttejä.

Automaattisessa reformoinnissa, joka tunnetaan myös nimellä autoterminen reformointi, reaktio tapahtuu ilman ulkoista lämmitystä. Prosessissa yhdistyvät osittainen hapetus ja höyryreformointi, jolloin reaktion vapauttama lämpö riittää ylläpitämään prosessia. Automaattinen reformointi on tehokas tapa tuottaa synteesikaasua, ja sitä käytetään laajasti ammoniakin ja metanolin tuotannossa. Reformointiprosessit ovat energiaintensiivisiä, mutta ne ovat välttämättömiä monien modernin teollisuuden ja yhteiskunnan tarvitsemien tuotteiden valmistuksessa.