Reaktioista

Reaktiot ovat kemiallisia prosesseja, joissa reagoivat aineet muuttuvat toisenlaisiksi yhdisteiksi tai alkuaineiksi. Niitä kuvataan usein reaktioyhtälöillä ja niihin liittyvällä stoikiometrialla, joka kertoo, kuinka paljon kutakin ainetta tarvitaan ja muodostuu. Reaktioiden luokitus ja niiden ominaisuudet riippuvat sekä lähtöaineista että olosuhteista.

Reaktiot voidaan luokitella monin tavoin, mutta yleisimmät ovat yhdistelmäreaktiot (A + B -> AB), joissa kaksi ainetta yhdistyy yhdeksi tuotteeksi; hajoamisreaktiot (AB -> A + B), joissa yhdiste hajoaa kahdeksi tai useammaksi tuotteeksi; sekä korvausreaktiot (A + BC -> AC + B), joissa aineet vaihtavat kumppaniaan. Kaksinkertaiset korvausreaktiot (AX + BY -> AY + BX) ovat yleisiä muun muassa vesiliuosten reaktioissa. Palaminen on erityinen reaktio, jossa aine reagoi yleensä hapen kanssa voimakkaasti vapauttaen energiaa. Redox-reaktiot kuvaavat elektronien siirtoa aineiden välillä.

Reaktion nopeus kuvaa, kuinka nopeasti reaktiotuotteet muodostuvat tai reagoivat aineet kuluvat. Nopeuteen vaikuttavat muun muassa konsentraatiot, lämpötila, paine, nesteen tai kaasun ominaisuudet sekä katalyyttien läsnäolo. Aktivaatioenergia on energiamuuri, jonka ylittäminen aloittaa reaktion.

Tasapainoreaktiot ovat monien reaktioiden lopputulos, jolloin sekä reagoivien että muodostuneiden aineiden pitoisuudet ovat pysyviä tietyllä ajanjaksolla. Le Châtelierin periaate kuvaa, miten tasapainoa siirretään, kun sitä muutetaan lämpötilalla, paineella tai konsentraatioilla.

Käytännössä reaktiot ovat keskeisiä kemian, biokemian ja teollisuuden aloilla: ne mahdollistavat materiaalien valmistuksen, energian tuotannon sekä biologiset prosessit.