Rahoituskulujen

Rahoituskulut ovat kustannuksia, jotka syntyvät rahoituksen hankinnasta ja rahoituksen käytöstä yrityksen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa lainoista aiheutuvat korot, sitoutumis- ja järjestelypalkkiot sekä muut rahoitusjärjestelyihin liittyvät maksut. Rahoituskuluihin sisältyvät myös rahoitukseen liittyvät valuuttakurssimuutoksista johtuvat tappiot sekä rahoitusleasingin korkokulut. Lainojen aloitus- ja järjestelykulut voivat kirjanpitostandardien mukaan vaikuttaa tavanomaisiin käytäntöihin: IAS 23:n mukaan lainakustannukset, jotka ovat suoraan kohdistettavissa kelpaavan omaisuuden hankintaan, rakentamiseen tai tuotantoon, on aktivoitava osaksi omaisuuden kustannusta; muut rahoituskulut kirjataan kuluksi siinä tilikaudessa, kun ne syntyvät.

Tilinpäätöksessä rahoituskulut esitetään tuloslaskelman finanssikuluina. Kansainvälisissä standardeissa ne voivat esiintyä erillisenä eränä nimellä finanssikulut tai net finance costs, ja ne voivat sisältää korkokuluja, valuuttakurssien muutoksista johtuvia vaikutuksia sekä muita rahoitusmenoja koskevia eriin liittyviä kirjauksia. IFRS-raportoinnissa rahoituskulut voivat eräittäytyä sekä erillisinä että yhdistettyinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin riippuen esitystavasta.

Verotuksessa rahoituskulut ovat yleisesti vähennyskelpoisia liiketoiminnan kuluina, mutta korkojen vähennyksiä koskevat säännökset ja rajoitukset voivat vaihdella maittain. Rahoituskulujen käsittely vaikuttaa yrityksen tulokseen sekä tilinpäätöksen rakenteeseen ja velkaantuneisuuteen, ja ne ovat keskeinen osa rahoitus- ja investointipäätösten taloudellista arviointia.