RabProteiinien

Rabproteiinit ovat pienikokoisia GTPaasia, jotka muodostavat Rab-perheen. Ne ovat keskeisiä soluvälitteisessä vesikulaarisessa kuljetuksessa ja määrittävät, mihin vesikkeli suuntautuu ja milloin sen fuusio tapahtuu.

Rab-proteiinit toimivat molekulakytkinina, jotka vaihtavat GTP-tilan ja GDP-tilan välillä. GEF:t (guanine nucleotide exchange factors) vaihtavat GDP:n GTP:ksi, jolloin Rab on aktiivinen ja voi sitoutua kalvoon. GAP:t (GTPase-activating proteins) nopeuttavat GTP:n hydrolyysiä, jolloin Rab muuttuu inaktiiviseksi. GDIs (GDP-dissociation inhibitors) estävät Rabin irtoamista kalvolta ja pitävät sen solulimassa, kun sitä ei tarvita.

Rab-proteiinit kiinnittyvät membraaneihin yleensä C-terminaalisella prenilaatiolla (geranylgeranylaatio), jonka suorittaa Rab-geranylgeranyla transferaasi (RabGGT). Tämä prenilaatio mahdollistaa Rabin kiinnittymisen vesikkeleiden ja kalvojen pinnalle.

Monet Rabit ovat kohdistettuja tiettyihin soluelimiin. Esimerkiksi Rab5 liittyy varhaisiin endosomeihin, Rab7 myöhäisiin endosomeihin/lysosomeihin, Rab11 kierrätysendosomeihin ja Rab1 ER–Golgi-transitioihin. Rab-proteiinit rekrytoivat effectoriproteiineja, jotka ohjaavat vesikkelin muokkauksen, liikuttamisen motoriproteiinein sekä kiinnittymisen kohdekalvoon ja fuusion.

Rab-proteiineista muodostuu suuri ja monipuolinen perhe; ihmisellä on noin 60 geeniä. Toimintahäiriöt Rab-proteiineissa on liitetty useisiin sairauksiin, erityisesti hermoston ja immuunijärjestelmän säätelyyn. Tutkimuksessa Rab-proteiineja pidetään keskeisinä säätelijöinä soluvälisten kuljetusreittien koordinoinnissa.