Päättelemissäännöt
Päättelemissäännöt, tai logiikassa deduktiiviset sääntöjä, ovat perusperiaatteita, joiden avulla voidaan johtaa uusia totuuksia olemassa olevista väitteistä. Nämä sääntöt ovat keskeisiä loogisessa päättelemisessä, erityisesti deduktiivisessa logiikassa, jossa johtopäätökset ovat välttämättä totta, jos lähtötietoina olevat väitteet ovat totta. Päättelemissäännöt perustuvat klassiseen Aristotelesin loogikkaan ja ovat edelleen merkittäviä modernissa logiikassa.
Yksi tunnetuimmista päättelemissäännöistä on *modus ponens*, joka tarkoittaa, että jos väite *P* on totta ja *P* →
Päättelemissäännöt jaetaan yleensä kahteen pääluokkaan: *introduktiosääntöihin* ja *eliminointisääntöihin*. Introduktiosäännöt mahdollistavat uusien väitteiden lisäämisen päättelemiseen, kun taas
Päättelemissäännöt ovat olennaisia myös matemaattisessa logiikassa ja tietojenkäsittelyssä, esimerkiksi ohjelmointikielien tyypin tarkastuksessa ja tekoälyjärjestelmien päätöksenteossa. Niiden