Puuttumisena

Puuttumisena on suomen kielen esittävässä (essiivisessä) muodossa esiintyvää ilmaisua sanasta puuttuminen. Se viittaa tilaan tai rooliin, jossa jokin taho puuttuu asioihin, eli toimii intervenio-, sekaantumis- tai ohjaustoimenpiteen muodossa. Käytännössä puuttumisena ilmaisee, että jokin toiminta tai vaikutus nähdään kyseessä olevan “interventionina” tai “puuttumisena” johonkin tilanteeseen.

Etymologia ja syntaksi: Puuttumisena muodostuu sanoista puuttuminen ja essiivin -na-pääte. Silloin sanan käyttö on esimerkiksi X:n puuttumisena, jossa X on toimija tai taho, ja tilanne tai asia, johon puuttuminen kohdistuu, määritellään keskustelussa tai tekstissä.

Käyttö ja vivahteet: Tämä muoto esiintyy yleisemmin muodollisessa kirjoituksessa, oikeus- ja hallintoteksteissä sekä tieteellisessä tekstissä, joissa halutaan korostaa tilaa, jossa joku taho toimii tai vaikutti asiantilaan. Se voi viitata oikeudelliseen, hallinnolliseen tai eettiseen intervention muotoon. Puuttumisena on tavanomaisempi kuin arkikielessä, ja sen merkitys painottuu siihen, että toiminta nähdään erillisenä, vaikuttavana tilana.

Esimerkkejä: “Keskusteluun puuttumisena pidetty toimenpide herätti kiistaa.” “EU:n puuttumisena talouskysymyksiin on saanut kritiikkiä.” Puuttumisena ei yleensä ole käytössä puhekielessä; sitä suositaan pääasiassa formaaleissa yhteyksissä.