Pulssimuodot
Pulssimuoto tarkoittaa signaalin aikamuotoa, jolla lyhyt, suurta amplitudia käyttävä impulse syntyy ja leviää. Pulssimuodon valinnalla on merkittävä vaikutus sekä aikaisiin että taajuusominaisuuksiin: lyhyet pulssit sisältävät laajan taajuusjakauman, kun taas pidemmät pulssit ovat kapeampia taajuusnäkökulmasta. Pulssimuotoa käytetään muun muassa digitaalisessa viestinnässä, mittauslaitteissa sekä esimerkiksi radar- ja LIDAR-järjestelmissä.
- Neliö- tai suorakulmainen pulssi: vakioamplitudi koko pulssin ajan, terävät nousut ja laskut. Tarjoaa selkeän aikaleiman mutta
- Exponentiaalinen nousu/lasku: nopea alku ja pienempi jälki. Käytetään usein RC-verkkojen tai kytkimien siirtämässä energian siirtotyypissä.
- Trapezoidinen pulssi: keinuminen nousussa ja laskussa sekä tasainen viiva keskellä; soveltuu PWM- ja tehomuuntaji- sovelluksiin.
- Gaussinen pulssi: hidas nouseminen ja tasaantuminen, matalat sivukohdat spektrissä; vähentää sivusävyjä ja on tyypillinen optisissa ja
- Sinc-pulssi ja muut lyhyet, kapeakaistaiset muodot: suunniteltu tietyn taajuusvastauksen saavuttamiseksi, esimerkiksi signaalin jakeluun.
- Pulssin leveys (pulse width) ja jaksoisuus sekä nousu- ja laskunopeus (rise/fall time).
- Amplitudi, sävyn vakaus ja mahdollinen ylivuoto tai heijastukset.
- Taajuus- ja harmoniikkaspektri, joka liittyy Fourier-sarjaan: lyhyet pulssit laajentavat spektriä.
- Pulssit voidaan tuottaa digitaalisesti (FPGA, mikropiiri, DAC) tai analogisesti (ohjaukset, 555-timeri, impulssigeneraattorit).
- Pulssin muotoa voidaan muokata suodattimilla, tulo- ja ulostulotason säädöllä sekä ajoituslaskelmilla.
- Viestintä, testaus ja mittaus sekä radar- ja optiset järjestelmät. Pulssimuodon valinta vaikuttaa sekä tiedon siirtoon että