Preesenspassiivin

Preesenspassiivin, eli preesenspassiivin, on suomen kielen passiivin aikamuoto, jolla lauseessa kerrotaan tapahtumasta ilman, että tekijä on tarkasti mainittu. Se kuvaa yleisesti tapahtuvaa tai toistuvaa toimintaa sekä antaa ohjeellista tai neutraalia selostusta. Preesenspassiiviä käytetään usein ilman agentin ilmaisua, mutta agentti voidaan tarvittaessa mainita esimerkiksi “joku”-lauseessa tai edustavan toimijan kautta.

Määritys ja muodostus: Preesenspassiivi muodostuu lisäämällä verbin vartaloon passiiviloppu, jonka tarkka muoto vaihtelee verbin tyypin, vokaaliharmonian ja konsonanttivaihdon mukaan. Yleisimmät esimerkit ovat seuraavat muodot: kirjoitetaan, opetetaan, puhutan? puhutaan, luetaan, rakennetaan, syödään. Nämä muodostetän siten, että toiminnan suorittaja ei ole puhuttavassa muodossa selvästi paikalla. Mendelyllä voidaan lisäksi käyttää agentin ilmaisua sivulauseessa tai lauseen lopussa.

Käyttö: Preesenspassiivia käytetään muun muassa yleisluontoisiin väittämiin, ohje- ja seinäteksteihin sekä uutislauseisiin, joissa tahdonalainen tekijä ei ole oleellinen. Se on tavallinen tapa esittää yleinen totuus tai prosessi: Luetaan uutisia joka päivä, Rakennetaan uutta sillanrakennusta, Syödään päivällinen.

Seuraavat suhteet: Preesenspassiivi eroaa esimerkiksi imperfektipassiivista ja perfektīpassiivista, jotka ilmentävät mennyttä aikaa tai eri passiivin muotoja. Preesenspassiivi on aktiivivälineenä neutraali ja yleinen tapa kuvata nykyisiä tapahtumia ilman tekijän mainintaa.

Lisätietoja: Välineitä ja termistöä voi tarkastella sanaston ja kieliopin yhteydessä sekä vertaamalla aktiivin ja passiivin eri ilmaisumuotoja.