Polyeteeniä

Polyeteeniä on termoplastinen polyolefiini ja maailman yleisimmin käytetty muovi. Se valmistetaan etyleenin (C2H4) polymeroitumisella, jolloin muodostuu pitkänketjuisia -CH2-CH2- toistoja. Yleisimpiä muotoja ovat korkean tiheyden polyeteeni HDPE, matalan tiheyden polyeteeni LDPE sekä lineaarinen matalan tiheyden polyeteeni LLDPE.

HDPE on jämäkkä, kemikaalien kestävä ja tiivis; sitä käytetään putkistoissa, pakkauksissa ja säiliöissä. LDPE on pehmeä, joustava ja läpinäkyvä, yleinen kalvo- ja ruokapakkauksissa. LLDPE yhdistää hyvän venyvyyden ja kestävyyden, ja sitä käytetään esimerkiksi kalvoissa sekä jäykissä mutta silti taipuisissa pakkauksissa. Eri tyypit eroavat hiukan haarautuneisuudessa ja tiheydessä, mikä vaikuttaa lämmönkestävyyteen, läpinäkyvyyteen ja mekaanisiin ominaisuuksiin.

Valmistusmenetelmät: LDPE syntyy korkeapaineessa radikaalipolymeroinnissa. HDPE ja LLDPE valmistetaan usein Ziegler-Natta- tai metallocene-katalyytteillä, hyödyntäen erilaisia reaktoriformaatioita, kuten kaasufaasia, slurryä tai liuosreaktioita. Tiheys, haarautuneisuus ja prosessin valinta määrittelevät lopullisen tuotteen ominaisuudet.

Ominaisuudet ja sovellukset: Polyeteeni on hyvä kemikaalien kesto, erinomainen eristävyys ja suhteellisen alhainen hinta. Se on ei-biodegradatiivinen, mutta kierrätettävissä; HDPE:lle ja LDPE/LLDPE:lle on omat kierrätyskoodinsa (#2 ja #4). Käyttökohteita ovat pakkaukset, muovikelmät, kalvot, putkistot sekä rakennus- ja kuluttajatuotteet.

Historia: Polyeteeni kehitettiin ICI:llä 1930-luvulla ja otettiin kaupallisesti käyttöön vuonna 1933. Sen jälkeen on kehitetty lukuisia muunnelmia ja laajennettu sovelluskenttiä.