Pitkittäistietoja

Pitkittäistietoja ovat tietoja, joita kerätään samojen yksiköiden tai henkilöiden useissa eri ajankohdissa. Tämä mahdollistaa seurannan ajankuluessa tapahtuvia muutoksia sekä suunnitelmallisen syy-seuraussuhteiden tutkimisen. Pitkittäistiedot eroavat poikkileikkaustiedoista, jotka kuvaavat tilaa yhdellä hetkellä eivätkä ajan kehitystä.

Tietoja voidaan koostaa useista lähteistä, kuten kyselyistä, terveystiedoista tai rekisteritiedoista sekä tutkimuksen aikana tehtävistä mittauksista. Pitkittäistutkimukset voivat olla kohortti- tai paneelitutkimuksia, joissa samat yksilöt seuraavat toistuvin mittauksin.

Analysointi perustuu usein malleihin, jotka huomioivat aikaisen ulottuvuuden. Esimerkkejä ovat kiinteä- ja satunnaistekijöiden mallit, kuten kiinteät efektit ja satunnaiset efektimallit, sekä kasvua ja muutosten havaitsemista kuvaavat mallit. Pitkittäistiedot mahdollistavat myös syy-seuraussuhteiden arvioinnin kontrolloimalla taustatekijöitä sekä käyttämällä aikamuuttujia ja aika-sidonnaisia rakenteita.

Haasteita ovat valikoituminen, osallistujien poistuminen tutkimuksesta (attrition), mittaus- ja pledarkvirheet sekä datan hallinta ja säilytys. Puuttuvien arvojen käsittely ja datan yhdistäminen eri lähteistä vaativat erityisiä tilastollisia menetelmiä sekä huolellista suunnittelua.

Pitkittäistietojen käyttöalueet kattavat terveys- ja epidemiologiset tutkimukset, sosiaali- ja taloustieteet sekä koulutuksen ja käyttäytymisen tutkimuksen. Niillä tuetaan politiikan suunnittelua sekä interventioiden vaikutusten arviointia ajan kuluessa.