Pienjännitteitä

Pienjännitteet ovat jännitteiden luokka, jonka turvallisuusvaatimukset ja käyttötavat eroavat suuresti korkeamman jännitteen sovelluksista. Kansainvälisesti pienjännitteiksi katsotaan jännitteet, jotka ovat enintään 1000 volttia vaihtojännitteitä (AC) tai 1500 volttia tasajännitteitä (DC). Näiden rajojen yläpuolella puhutaan suurjännitteestä. Pienjännitteisiin kuuluu sekä AC- että DC-jännitteitä, joita esiintyy yleisesti kotitalouksien sähköverkoissa, elektroniikkalaitteissa, akkukäyttöisissä järjestelmissä sekä kevyen teollisuuden ja telekommunikaation sovelluksissa.

Käyttökohteet ja esimerkit ovat laajoja: pienjännitteitä käytetään muun muassa kotitalouksien valaistuksessa ja sähköverkossa, tietotekniikkalaitteissa sekä akkukäyttöisissä järjestelmissä. Teollisuudessa ja automaatiossa pienjännitteiset syötöt ja signaalipiirit hallitsevat ohjausta ja tehoja. Yleisiä esimerkkejä ovat 12–24 V DC -järjestelmät autoissa ja laitekäytössä sekä 24–48 V DC -järjestelmät teollisuudessa. Kotiverkossa yleisesti käytetty vaihtojännite on noin 230 V AC, joka kuuluu pienjännitealueeseen sen rajojen sisällä.

Turvallisuus ja standardit: Pienjännitteet voivat silti aiheuttaa sähköiskun tai palovaaran, jos kosketukseen tai vikaantuneeseen eristykseen päästään. Siksi noudatetaan asianmukaisia eristystä, suojakapseleita sekä suojakytkimiä ja asianmukaisia asennus- ja merkintävaatimuksia. Kansainväliset ja kansalliset standardit, kuten IEC/EN 60364 -sarja, ohjaavat rakennus- ja asennusvaatimuksia sekä laitteiden merkitsemistä, huoltoa ja tarkastuksia.