DCjännitteitä

DC-jännitteet, eli tasajännitteet, ovat jännitteitä, joiden suunta pysyy käytännössä muuttumattomana ajan kuluessa. Ne eroavat vaihtojännitteestä (AC), jonka suunta ja amplitudi vaihtelevat jaksollisesti. Tasajännitteet esiintyvät sekä pienjännitteisissä elektroniikkalaitteissa että suurjännitteisissä sähköjärjestelmissä, ja ne syntyvät sekä luonnollisesti että keinotekoisesti.

Todellisessa käytössä DC-jännite voi sisältää pieniä jännitevaihteluita ja driftia, mutta perusominaisuus on vakaus. Jännite ilmoitetaan voltteina (V) ja mitataan yleensä DC-arvona. Mittauksessa käytetään yleisesti digitaalista tai analogista multimetriä ja tarvittaessa oskilloskooppia, jolla nähdään mahdolliset vaihtelut ja häiriöt.

Lähteitä ovat esimerkiksi akut ja paristot, tasavirtalähteet laboratoriossa ja teollisuudessa sekä DC-DC-säätimet ja virransyötöt. Suurjännitteiset DC-verkot (HVDC) siirtävät sähköä pitkiä matkoja ja vaativat erikoisrakenteita.

Sovellukset kattavat elektroniikan vakaan käyttöjännitteen tarjoamisen mikropiireille ja digitaaliseen logiikkaan, DC-moottorit sekä teolliset ohjaus- ja säätöjärjestelmät. Aurinkosähköjärjestelmissä syntyy myös DC-jännite, jonka ohjaus ja muuntosuoritus tapahtuvat inverttereillä tai muuntimilla verkkoon sopivaksi.

Turvallisuus ja standardit: korkeat DC-jännitteet voivat olla vaarallisia ja varastoitua energiaa suurissa kondensaattoreissa. Käytetään asianmukaisia eristys-, suojaus- ja työmenetemiä sekä noudatetaan sovellettavia standardeja ja valmistajien ohjeita.