Perustyyppejä

Perustyypit ovat ohjelmointikielien tarjoamia yksinkertaisia datatyyppejä, jotka kuvaavat arvoja suoraan ilman rakennetta tai viitteitä. Niillä on usein kiinteä koko ja rajatut operaattorit. Perustyypit eroavat koostetuista tai viitteellisistä tyypeistä, kuten taulukko- tai oliomääritelmästä, joita käsitellään viitteinä ja joilla voi olla monimutkaisempi rakenne.

Yleisimmät perustyypit ovat kokonaisluvut, liukulukut, totuusarvot ja merkit. Esimerkkejä ovat kokonaislukutipot kuten int tai long sekä liukuluvut kuten float ja double, sekä boolean (totuusarvo) ja char (merkki). Joissakin kielissä mukaan kuuluvat myös pienemmät tyypit kuten byte ja short. Perustyypit ovat usein arvoja (value types): muuttuja sisältää arvon suoraan eikä viitteen kohdetta. Tämä voi tehdä muistinhallinnasta ja laskennasta tehokkaampaa.

Kielen kontekstissa eroja löytyy esimerkiksi siitä, ovatko perustyypit erillisiä olioista ja miten konversiot hoidetaan. Joissain kielissä perusterät tyypit voivat kokea boxing- ja unboxing-intoja, sekä laajentamisen (widening) tai kaventamisen (narrowing) konversioita. Perustyypit muodostavat ohjelman perusoperaattorien ja -laskennan sekä muistinhallinnan perusta, ja niitä käytetään laajasti kun halutaan suorituskykyä ja ennustettavuutta.