Peruskassajärjestelmä

Peruskassajärjestelmä on käsite, jota käytetään sosiaalipoliittisessa keskustelussa kuvaamaan rahastoihin perustuvaa perusturvan rakennetta. Sen ideana on kerätä ja hallinnoida varoja, joilla turvataan perustoimeentulo erilaisten taloudellisten riskien, kuten vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden, varalta. Järjestelmä nähdään usein lattiana, jonka päälle voidaan rakentaa lisäetuuksia ansiotason mukaan tai universaaleja tukimuotoja.

Rahoitus ja hallinto: Peruskassajärjestelmän varat saatetaan kerätä sekä työntekijöiltä ja työnantajilta kerätyistä maksuista että julkisesta tuesta. Rahastojen hallinto voi kuulua julkisen viranomaisen, itsenäisen rahastoyhtiön tai rahastojen kokonaisuuden vastuulle. Investointitoiminta ja riskienhallinta ovat keskeisiä osa-alueita, joiden tavoitteena on tukea pitkäjänteistä etuuksien maksamista sekä varojen kasvattamista.

Tarkoitus ja suhde muihin etuuksiin: Peruskassajärjestelmä toimii usein osana tai rinnalla muita sosiaaliturvan muotoja, kuten ansiotason mukaan määräytyviä eläkkeitä tai universaaleja tukimuotoja. Sen tavoite on tarjota vakaata perustoimeentuloa ja tasata markkinoiden ja talouden vaihteluita, antaen samalla tilaa ansioihin pohjautuville tai lisäetuuksille rakentuville ratkaisuille.

Käyttö ja kritiikki: Termiä käytetään pääasiassa akateemisessa keskustelussa eikä se ole vakiintunut virallinen lainsäädäntötermi Suomessa. Käytännön sovellukset voivat vaihdella maittain, ja keskustelua herättävät muun muassa järjestelmän riittävyys, kestävyys sekä oikeudenmukaisuus eri köyhyys- ja demografisten riskin ryhmien näkökulmista.