Perusannostelu

Perusannostelu tarkoittaa lääkkeen tavanomaista annosteluohjelmaa, jossa määritellään käytettävä annos, annosteluväli ja hoidon kesto siten, että saavutetaan toivottu hoitovaikutus mahdollisimman pienin haittavaikutuksin. Se muodostaa hoito-ohjeen perustan sekä aloittamis- että ylläpitohoitoon.

Perusannostelu sisältää annoksen määrän, annosteluajan, käytettävän reitin sekä suunnitellun hoitojakson pituuden. Usein perusannostelu jaetaan aloitusannosteluun sekä ylläpitoannosteluun, ja tarvittaessa käytetään latausannostelua tai vaiheittaista titrausta vasteen ja siedettävyyden mukaan. Tässä yhteydessä voidaan tarkentaa, missä tilanteissa annosta voidaan muuttaa ja millaisia taukoja tai lopetuksia suositellaan.

Säätö perusannosteluun tapahtuu potilaan yksilöllisten tekijöiden perusteella. Ikä, paino, munuaisten tai maksan toiminta, muut sairaudet sekä lääkkeiden yhteensopivuus vaikuttavat annokseen. Lapsipotilaat ja iäkkäät voivat tarvita erityisjärjestelyjä. Reseptissä huomioidaan myös mahdolliset lääkeinteraktiot.

Hoitotiimi seuraa säännöllisesti hoitovaikutusta ja haittavaikutuksia sekä tarvittaessa päivittää perusannostelua. Potilaille annetaan selkeät ohjeet annosten ottamisesta, huomioidaan vieroitus- ja tilapäistilanteet sekä mahdolliset häiriöt lääkkeen saatavuudessa.