Perintöosuudet

Perintöosuudet ovat perintöoikeudellisia osuuksia, joiden mukaan vainajan kuoltua seuraajat saavat osuutensa tietyssä jaossa. Termiä käytetään kuvaamaan kunkin perillisen oikeutta perinnöstä syntyvään arvoon. Perintöosuudet määräytyvät perintökaaren periaatteiden mukaan ja voivat vaihdella sen mukaan, kuinka monta perillistä on, millaisia sukulaisuussuhteita heillä on ja onko testamenttia olemassa.

Perinnönjaon keskeinen laki on Perintökaari. Ydin on se, että perillisten asema ja perillisten osuudet määräytyvät lakisääteisen järjestyksen mukaan. Lakiosa tarkoittaa sellaista osuutta, jota tietyt tärkeät sukulaiset (esimerkiksi lapset ja mahdollisesti leski) eivät voi menettää kokonaan, vaikka perinnön määrääntuntuaisiinkin muulla tavoin testamentilla. Tämä turvaa perillisten aseman ja varmistaa, että kaukaisimpia tai vähemmän vaikutusvaltaisia puolisoja tai suvun jäseniä ei kokonaan riistettäisi perinnöstä.

Jos vainaja on laatinut testamentein, testamentilla voi vaikuttaa perinnön jakoon, mutta lakiosa on edelleen suojattu. Perintöosuudet voivat silti päätyä eri tavoin, riippuen siitä, onko perimyksessä useita perillisiä, onko leskellä yhteistä omaisuutta ja miten varaudutaan velkoihin ja perintöveroon.

Jakaminen toteutetaan yleensä perinnönjaon kautta, jossa omaisuus arvostetaan, velat maksetaan ja loput jaetaan perillisten perintöosuksiksi. Tarvittaessa osituksen voi ratkaista oikeudessa, jos perilliset eivät pääse yksimielisyyteen. Perintöosuudet ovat siten keskeinen käsite sekä perimän oikeudellisessa että taloudellisessa kontekstissa.