Perfektimuotoja

Perfektimuotoja on suomen kielen verbien aikamuotoryhmä, joka ilmaisee suoritetun teon vaikutuksen tai vaikutuksen nykyhetkeen. Tyypillisesti käytetään ajan merkkinä tällaista yhteyttä: jotakin on tehty ja kyseinen teko on relevantti nyt. Suomen perfekti koostuu olla-verbistä ja pääverbin menneen ajan participiilista eli past participlestä.

Muodostus ja pääpiirteet

Perfekti (nykyinen perfekti) muodostetaan olevan nykyisten muotojen mukaan: minä olen, sinä olet, hän on, me olemme, te olette, he ovat, ja pääverbin ikään kuin menneen ajan partisiippi. Esimerkkejä: olen kirjoittanut, olet nähnyt, olemme syöneet, olette lukeneet. Pääverbin partisiipin pääkieliopilliset päätelmät –nut/ -nyt tietyissä verbiryhmissä – näkyvät yleisesti, mutta tarkat muodot vaihtelevat verbin vartalon ja taivutuksen mukaan (esimerkiksi kirjoittaa → kirjoittanut, syödä → syönyt, tehdä → tehnyt).

Pluskvamperfekti (menneisyys ennen toista mennyttä) muodostetaan imperfect-osa olla -sanan kanssa: olin kirjoittanut, olimme nähneet, he olivat tehneet. Esimerkkejä: Olin tehnyt sen ennen kuin hän soitti; Olimme asuneet kaupungissa ennen muuttoa.

Käyttö: esimerkkejä

Perfektiä käytetään kuvaamaan kokemusperäisiä tapahtumia, äskettäin tapahtuneita tekoja tai tiloja, joilla on relevance nykyhetkessä. Pluskvamperfekti puolestaan asetetaan aikajärjestykseen toisen menneisyyden kanssa, kun puhutaan siitä, mitä oli jo tapahtunut ennen muuta mennyttä tapahtumaa. Verbin teemallinen määrä ja konteksti vaikuttavat siihen, kumpi perfekti on luonteva lauseessa.

Yhteenveto

Perfektimuotoja kattaa sekä nykyperfektin että pluskvamperfektin, ja ne rakentuvat olla-verbistä sekä pääverbin menneistä participipeista. Muodot vaihtelevat verbityypin mukaan, mutta perusidea säilyy: ne ilmaisevat suoritetun teon suhteessa nykyhetkeen tai toiseen menneeseen tapahtumaan.