Parivertailut

Parivertailut ovat tilastollisia menetelmiä, joiden tarkoituksena on vertailla kahden tai useamman ryhmän keskiarvoja toisiaan vastaan sen jälkeen, kun on tutkittu ryhmien kokonaisuutta esimerkiksi ANOVA-tason testillä. Ne auttavat selvittämään, mitkä tarkat paritulokset ovat tilastollisesti erkaantuneita, jolloin voidaan tunnistaa, missä ryhmien välillä todelliset erot sijaitsevat.

Yleisiä parivertailumenetelmiä ovat Tukeyn HSD (honestly significant difference), sekä korjausmenetelmät kuten Bonferroni, Holm-Bonferroni ja Sidak, joita käytetään kontrolloimaan perhevirheiden määrää useissa vertailuissa. Tukeyn HSD sopii usein, kun ryhmien varianssit ovat samankaltaisia ja otoskoot ovat kohtuulliset. Bonferroni- ja Sidak-korjauksia käytetään yleisemmin tilanteissa, joissa halutaan tiukempi virhemallinnus; ne voivat kuitenkin olla hyvin konservatiivisia. Holm-Bonferroni on vaiheittainen ja yleensä tehoa parempi kuin perinteinen Bonferroni. Erilaisissa olosuhteissa, kuten varianssien epäyhtenäisyydessä, voidaan soveltaa nonparametrisia vastineita (esim. Dunnin testi Kruskal-Wallis-jatkoksi) tai Games-Howell -parivertailua.

Kun parivertailuja suunnitellaan, on tärkeää arvioida datan jakauma, varianssien homogeenisuus ja otoskokojen koko. Tuloksissa esitetään usein sekä tilastolliset merkit että vaikutuksen suuruus (esim. Cohenin d) sekä luottamusvälit. Parivertailut ovat yleisiä analyysissa, jossa halutaan täsmentää, mitkä ryhmät eroavat toisistaan sen jälkeen, kun kokonaisuuden eroja on testattu ensin globaalisti.