Parannustoimeen

Parannustoimeen on suomalaisessa rikosoikeudessa käytetty termi, joka viittaa rikoksentekijälle määrättyyn kuntouttavaan seuraamukseen. Se voi olla vaihtoehto vankeudelle tai täydentävä toimenpide, jonka tavoitteena on edistää tekijän kuntoutumista ja yhteiskuntaan sopeutumista sekä vähentää uusintarikollisuutta.

Parannustoimeen sisältyy erilaisia tukitoimia, kuten ohjausta ja neuvontaa, hoito- ja kuntoutustoimia sekä koulutus- ja työelämävalmiuksien kehittämistä. Lisäksi sovitaan valvonta-aika sekä ehdot, kuten säännölliset tapaamiset, osallistuminen sovittuihin palveluihin sekä mahdolliset rajoitukset oleskelussa tai liikkumisessa.

Käyttöönoton edellytyksiä ovat tekijän tausta ja vaarallisuus sekä se, onko parannustoimen toteuttaminen tarkoituksenmukaista ja lainmukaista. Parannustoimeen määrää tuomioistuin tai muu lainvalvontaviranomainen osana rikosseuraamusta. Seurantaa ja valvontaa hoitaa valvontajärjestelmä sekä mahdolliset yhteistyötahot viranomaiset ja palveluntarjoajat.

Noudattamisen merkitys on keskeinen: rikkominen voi johtaa lisätoimiin, kuten takaisin viemiseen harkinnan mukaan vankeuteen tai muuhun seuraamusmuotoon. Parannustoimeen tarkoitus on tukea tekijän pitkän aikavälin yhteiskuntakelpoisuutta ja vähentää toistuvaa rikollisuutta.