PWMohjauksella

PWM-ohjaus, eli pulssin leveyden modulointi, on ohjausmenetelmä, jossa voimansiirron arvo säädetään muuttamalla pulssin leveyttä jaksossa. Yleensä koko jaksossa käytetään vakion jännitteisen tilan vaihtoa; laskeutuva tai nouseva jännite nähdään kokonaisjännitteen keskiarvona. Toiminnassa käytettävä taajuus (PWM-taajuus) on tavallinen useita kilohertsejä, jolloin laitteen virta- ja jännitepulssit toistuvat nopeasti.

Periaate perustuu duty cycleen, eli pulssin kestoon suhteessa kokonaisjakson kestoon. Kun duty cycle kasvaa, kohdejännite kasvaa, ja kun se pienenee, kohdejännite pienenee. Laitteen reagointi riippuu kuormasta: suurjännitesäädön käytössä monet kuormat, kuten moottorit ja kytkimet, käyttävät induktiivista käytäntöä, mikä tasaa virtaa ja vähentää häiriöitä.

Järjestelmässä voidaan käyttää mikro-ohjainta tai erillistä PWM-säätöyksikköä sekä kytkinlaitteen (yleensä MOSFET- tai IGBT-transistori), sekä joskus diodit energian palauttamisen tai suojaamisen vuoksi. Moottorikäytössä PWM yhdistetään usein H- tai sillaversiopuoleen, ja kuorman käämitys sekä diodit minimoivat takaisin-EMF:n haitat. LED-säätössä PWM mahdollistaa kirkkauden hallinnan ilman suuria hankaus- tai lämmönhukkia.

PWM-ohjausta käytetään laajasti DC-moottoreissa, valaistuksessa, tehonmuuntajissa ja pienissä virtalähteissä sekä monissa sähkökäyttöisissä järjestelmissä. Sen etuja ovat korkea hyötysuhde, nopea reagointi ja tarkka säätö, kun taas haasteita ovat sähkömagneettinen häiriö, valittu taajuus sekä mahdollinen äänihäiriö tietyillä kuormilla.