NoSQLteknologioita

NoSQLteknologioita käsittelee ryhmä tietokantaratkaisuja, jotka eivät noudata perinteisen relaatiotietokannan relaatiomallia ja SQL-kyselykieltä. Niiden tavoitteena on tarjota skaalautuvuutta, hajautettua tallennusta ja joustavan skeeman käsittelyä suurten datamäärien kanssa. NoSQL-tietokannat ovat yleisesti käytössä verkkopalveluissa, mobiili- ja IoT-sovelluksissa sekä reaaliaikaisessa analytiikassa, joissa perinteinen SQL-arkkitehtuuri voi olla rajoittava.

Tyypillisesti NoSQL-tietokannat jaetaan neljään pääkategoriaan: dokumenttipohjaiset tietokannat, avain-arvo -tietokannat, leveä-sarakkeiset tietokannat sekä graafitietokannat. Esimerkkejä ovat dokumenttikirjastot kuten MongoDB ja CouchDB; avain-arvo -tietokannat kuten Redis ja DynamoDB; leveä-sarakkeiset tietokannat kuten Cassandra ja HBase; sekä graafitietokannat kuten Neo4j ja ArangoDB. Monet näistä tukevat hajautettua klusterointia ja replikointia datan saavutettavuuden parantamiseksi.

Keskeisiä ominaisuuksia ovat skeemojen joustavuus, kyky tallentaa erilaisia rakenteita sekä skaalautuvuus hajautetuissa ympäristöissä. Konsistenssista voidaan toteuttaa joko vahvaa tai eventual consistency -mallia, ja monissa NoSQL-tietokannoissa on tarjolla BASE-periaatteen mukaista suunnittelua korkean saatavuuden ja suorituskyvyn saavuttamiseksi. Transaktiotuki vaihtelee: jotkut järjestelmät tarjoavat rajoitettua ACID-tukea tietyissä tapauksissa, toiset suosivat luotettavaa saatavuutta ja nopeaa kirjoitus-/lukuoperaatiota.

Käyttökohteita ovat suuria, dynaamisia sovelluksia kuten verkkopalvelut, suurten datamäärien reaaliaikainen analyysi, sisällönhallinta sekä mobiili- ja IoT-sovellukset. Valinta NoSQL:n ja SQL:n välillä sekä yksittäisen teknologian sisällä riippuu datan mallinnuksesta, tarvittavasta konsistenssitasosta, kyselyiden monimutkaisuudesta ja operatiivisesta hallinnasta.