Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat selkärankaisiin kuuluva eläinluokka, johon kuuluvat sekä pienet myyrät että suuret valaat. Ominaispiirteisiin kuuluvat karva, maidontuotantoon erikoistuneet maitorauhaset, kolme keskikorvan kuuloluutua (malleus, incus ja stapes) sekä endoterminen ruumiinlämpö. Useimmat nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia, ja niillä on kehittynyt aivotoiminta sekä kyky sopeutua moniin eri elinympäristöihin.

Nisäkkäät jakautuvat kolmeen pääryhmään: monotremeihin kuuluvat munivat nisäkkäät, kuten platypus ja echidnat; marsupiaalit, joiden poikaset kehittyvät pitkän raskauden jälkeen pussissa (esim. kengurut ja koalat); sekä suurin osa nisäkkäistä, placentaliat eli istukkalliset, joiden poikaset kehittyvät istukan välityksellä.

Fyysisesti nisäkkäillä on karvapeite, neljäkamioinen sydän sekä tehokas endoterminen lämmönsäätely. Kolme keskikorvaluutua mahdollistaa tarkan kuulon. Hampaiden rakenne on usein heterodontinen, ja monilla lajeilla hampaat kehittyvät elämän mittaan. Rintarauhaset erittävät maitoa poikasille.

Ekologia ja käyttäytyminen vaihtelevat suuresti: nisäkkäät asuttavat lähes kaikilla maapallon alueilla ja vesillä. Ne voivat olla kasvinsyöjiä, lihansyöjiä tai kaikkiruokaisia, ja niillä on lukuisia sopeutumistapoja sekä sosiaaliseen että yksilölliseen elämään. Nisäkkäät ovat keskeisiä ekologisessa kiertokulussa muun muassa ravinnon kiertoon, siementen levitykseen ja peto-saalissuhteisiin liittyvissä vuorovaikutuksissa.

Nykyaikana arviolta noin 6 400 nisäkäslajia on tunnettu. Suurin osa on laajalle levinneitä, mutta useita lajeja uhkaa elinympäristön muutos, ylikulutus ja ilmastonmuutos.