Neoliberalismi

Neoliberalismi on talousteoreettinen ja poliittinen suuntaus, joka korostaa markkinoiden roolia, kilpailua ja yksilön taloudellista vapautta. Keskeisiä periaatteita ovat julkisen sektorin koon ja sääntelyn rajaaminen, yksityistäminen, vapaa kauppa sekä finanssien liberalisaatio. Tavoitteena on lisätä tehokkuutta, talouskasvua ja kilpailua sekä vahvistaa kansantalouksien sopeutumiskykyä globaaleihin talouskysymyksiin.

Historia ja vaikuttajat: Neoliberalismi juontaa juurensa klassisesta liberalismista, mutta se muotoutui 1900-luvun loppupuolella Hayekin, Friedmancin ja Chicago Schoolin vaikutuksesta. Poliittisesti se sai merkittävän sysäyksen 1980-luvulla Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja levisi laajasti globaalisti. Kansainvälisesti siihen liitettiin IMF:n ja Maailmanpankin tukemat rakenteelliset sopeutusohjelmat sekä Washingtonin konsensus, jotka vaikuttivat monien maiden talouspolitiikkaan.

Kritiikki ja keskustelut: Neoliberalismiin liittyy kiistanalaisia väitteitä. Kannattajat näkevät sen edistävän kasvua, yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä parantavan kilpailukykyä. Kritiikit taas korostavat tulo- ja alueellista epätasa-arvoa, julkisten palvelujen heikentymistä sekä talouskriisien haavoittuvuutta ja sosiaaliturvan kaventamista. Globalisaation ja finanssikaupan rooli ovat keskeisiä osa-alueita keskusteluissa siitä, missä määrin markkinat voivat korvata julkisen vallan.

Nykytilanne ja variaatiot: Termiä käytetään eri konteksteissa eri tavoin, ja neoliberalismin käytännön toteutukset vaihtelevat maittain. Monet maat ovat yhdistäneet markkinapainotteisia uudistuksia sosiaalisia turvaverkkoja ja sääntelyn kevennyksiä sisältäviin kompromisseihin, jolloin syntyy erilaisia hybridejä julkisen ja yksityisen sektorin rooleista.