Mätäeritteiden

Mätäeritteet on yleistermi suomalaisessa ympäristö- ja jätealan keskustelussa, jolla tarkoitetaan mätänemisprosessin seurauksena syntyviä nesteitä, lietteitä ja kaasuja. Termi ei ole vakiintunut tekninen käsite samalla tavalla kuin leachate tai biokaasun aines, mutta sitä käytetään kuvaamaan erilaisia hajoamisen tuloksia, joita syntyy esimerkiksi kompostoitaessa, jäteveden puhdistuksessa tai maaperässä tapahtuvassa hajoamisessa.

Lähteitä ja tyyppejä ovat esimerkiksi eloperäisen jätteen kosteat osat, jätevesien lietteet, maatalousjätteet sekä eläinperäinen hajoamisjätteet. Prosessin edetessä mätäeritteiden koostumus ja viskositeetti muuttuvat merkittävästi riippuen hapen saannosta (aerobinen vs. anaerobinen tilanne), lämpötilasta sekä orgaanisen aineksen laadusta. Yleisimmät komponentit ovat vapaudessa olevia kaasuja kuten mettäni, hiilidioksidia ja vety sulfidi sekä nesteitä, jotka voivat sisältää orgaanisia happoja, ammoniakkia ja muita epäorgaanisia yhdisteitä.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset voivat olla merkittäviä: mätäeritteet voivat aiheuttaa hajua, olla myrkyllisiä tai karsiutumalla kulkeutua maaperään ja vesistöihin. Terveydellisiä riskejä lisäävät erityisesti hengitettävät kaasut sekä kontaminaatiopotentiaali juomaveteen. Hallinta perustuu ehkäisyyn ja käsittelyyn, kuten tilojen riittävään ilmanvaihtoon, nesteiden keräykseen ja käsittelyyn sekä biokaasun tuotantoon- ja hyödyntämiseen, jotta hajut ja vaarat minimoidaan.

Terminä mätäeritteet ei ole vakiintunut tieteellinen kuvaus, vaan kuvaa hajoamisessa syntyviä nesteitä ja kaasuja. Rinnakkaistermiä ovat esimerkiksi jäteveden leachate, kompostoinnin synty-eeste tai biokaasun kaasut. Lisätietoa löytyy ympäristö- ja jätekäytäntöjen lainsäädännöstä sekä jätteiden käsittelyn teknisistä ohjeista.