Muotoutumiskäyrä

Muotoutumiskäyrä, suomeksi myös tunnettu nimellä *muotoutumisviiva* tai *muotoutumiskäyrä*, viittaa tilastolliseen käsitteeseen, joka kuvaa havaintojen jakautumista tietyssä mittakaavassa. Käsite on läheisesti yhteydessä todennäköisyysjakaumiin ja sitä käytetään muun muassa luonnontieteissä, taloustieteissä ja tilastotieteessä.

Muotoutumiskäyrä kuvaa, kuinka usein eri arvoja esiintyy tietyssä mittasuhteessa. Esimerkiksi mitä tahansa mittausarvoja, kuten ihmisten pituuksia tai mittauksia tehdyn kokeen tuloksia, voidaan esittää muotoutumiskäyränä. Käyrä voi olla esimerkiksi symmetrinen, kuten normaalijakauma, tai epäsymmetrinen, kuten eksponenttijakauma. Yleisimmin käytetty muotoutumiskäyrä on normaalijakauma, joka muistuttaa "kelloa" ja jota esiintyy luonnossa ja luonnonilmiöissä usein.

Muotoutumiskäyrän muoto riippuu havaintojen luonteesta. Esimerkiksi mitä suurempi näyte on, sitä tarkemmin muotoutumiskäyrä heijastaa todellista jakaumaa. Käyrän muodon tutkimiseen käytetään tilastollisia menetelmiä, kuten histogrammia, kerroskuvaajia tai tiheysfunktioita. Näiden avulla voidaan arvioida, mihin jakaumaan havainnot lähinnä sopivat.

Muotoutumiskäyrä on tärkeä käsite esimerkiksi laadunvalvonnassa, riskianalyysissä ja tutkimuksissa, joissa halutaan ymmärtää, miten tiettyjä ominaisuuksia tai tapahtumia esiintyy. Sen avulla voidaan myös tehdä ennusteita ja päätöksiä, kuten arvioida, kuinka todennäköistä on, että tietty arvo esiintyy tietyssä mittakaavassa.