Muistutin

Muistutin on suomen kielen verbin muistuttaa 1. personan yksikön imperfektin muoto, ja se tarkoittaa “minä muistutin”. Se ilmaisee, että puhuja on tehnyt muistutuksen aiemmin.

Käyttö ja esimerkit

Muistuttaa käytetään silloin, kun puhuja kertoo muistuttaneensa jotakin toiselle henkilölle. Esimerkkejä: “Eilen muistutin häntä tapaamisesta.” “Minä muistutin sinua tehtävästä.” Muistutusta voidaan käyttää sekä arkipäiväisessä kielessä että kirjoitetussa ilmaisussa, jolloin kyse on aiemmin tehty muistutus.

Taivutus ja derivoituvat muodot

Muistuttaa-verbillä on useita aikamuotoja. Imperfektin muodot ovat: minä muistutin, sinä muistutit, hän muistutti. Monikon imperfektin muodot: me muistutimme, te muistutitte, he muistuttivat. Preesensissä muoto on esimerkiksi “minä muistutan” ja “he muistuttavat”. Verbin rakenne on sama kuin monien muiden muistuttamista tarkoittavien verbien kanssa.

Nimiopillinen ja semanttinen suhde

Vaikka muistutin voi sisältää toiminnan “muistuttamisen”, yleisin substantiivi suomen kielessä muistutus tarkoittaa muistutusta tai muistilappua, eli “reminder”. Muistutin ei yleensä käytetä nominatiivina vaan ainoastaan verbi-ilmaisuna, kun puhutaan siitä, että joku on muistuttanut jotakin. Sille on rinnakkaismuotoja ja -käsitteitä kuten muistutus tai muistuttaminen, joita käytetään kuvaamaan muistuttamisen tarkoitusta tai toimintaa.

Lähteet ja vertailut

Muistutin liittyy sanaan muistuttaa sekä muotoihin muistutus ja muistuttaminen, jotka laajentavat merkitystä muistuttamisen asianomaisiin kohteisiin ja toimiin.