Muistirakennetta

Muistirakennetta tarkoitetaan muistijärjestelmän rakennetta ja järjestäytymistä, jonka kautta ihmiset tallentavat, ylläpitävät ja palauttavat kokemuksia. Se kattaa sekä sensorisen tallennuksen että pitkäaikaisen muistin sekä näiden välistä vuorovaikutusta. Yleisesti muistijärjestelmä jaotellaan kolmeen osaan: sensoriseen muistiin, lyhytaikaiseen/työmuistiin sekä pitkäaikaiseen muistiin. Sensorinen muisti säilyttää aistihavainnot lyhyesti, työmuisti käsittelee äskettäin saapunutta tietoa ja toimii kognitiivisena työtilana, ja pitkäaikainen muisti varastoi tietoa pidempään.

Pitkäaikainen muisti voidaan jakaa episodiseen muistiin, semanttiseen muistiin sekä proseduraaliseen muistiin. Episodinen muisti tallentaa tapahtuma- ja kokemustasoisia muistoja, semanttinen muisti käsittelee käsitteitä ja tietoa, ja proseduraalinen muisti muistuttaa taidoista ja tottumuksista. Muistien koodaus, tallennus (konsolidointi) ja palautus muodostavat muistirakenteen keskeiset prosessit. Erilaiset mallit kuvaavat näitä suhteita: perinteinen monivarastomalli hahmottaa muistia useissa varastoissa, kun taas työmuistin malli keskittyy lyhytaikaisen tiedon käsittelyyn ennen pitkäaikaiseen muistiin siirtämistä.

Neurofysiologisesti muistirakenteeseen liittyy hippokampus sekä useita aivolohkon alueita, jotka ovat tärkeitä episodisen ja semanttisen muistin tallennuksessa ja palauttamisessa. Etuotsalohko osallistuu työmuistin ohjaukseen ja kognitiiviseen kontrolliin. Tutkimus muistista perustuu kognitiiviseen neurotieteeseen, kognitiivisiin testauksiin sekä kuvantamismenetelmiin. Muistin kehitys ja sen säätely voivat muuttua iän, unenlaadun sekä terveyden mukaan.

Muistirakennetta ei tulisi sekoittaa tietokoneiden muistiarkkitehtuuriin; tässä yhteydessä kyse on biologisesta ja kognitiivisesta järjestelmästä, kun taas tietoteknisessä kontekstissa muistia tarkastellaan fyysisenä laitteistona ja ohjelmallisena arkkitehtuurina.