Mittausepäkohtaisuuksia

Mittausepäkohtaisuuksia tarkoittaa mittaustulosten poikkeamista todellisesta tilasta, joita syntyy mittausprosessin aikana. Ne voivat ilmetä systematisina virheinä, satunnaisina hajontina tai tulosten epäjohdonmukaisuutena eri mittauskerroilla.

Syytekijöitä on monia: instrumenttien kalibrointivirheet, mittausmenetelmien eroavaisuudet tai epäyhtenäiset protokollat, mittausasteikon rajoitukset sekä ympäristön vaikutukset kuten lämpötila ja paine. Myös havaitsijan vaikutus, datan tallennus- tai käsittelyvirheet sekä näytteenotossa tapahtuvat epäonnistumiset voivat tuottaa mittausepäkohtaisuuksia. Yleisesti virheet ja epäjohdonmukaisuudet voivat johtua sekä mittausmenetelmän että laitteen ominaisuuksista että ympäristötekijöistä.

Tunnistaminen ja luokittelu perustuvat toistettaviin mittauksiin ja vertailuun luotettaviin viitearvoihin. Systemaattiset virheet ovat toistuvia ja ennustettavissa olevia, kun taas satunnaiset virheet hajottavat tulosta ilman pysyvää kaavaa. Poikkeamat ja artefaktit voivat ilmetä kuten epäsäännöllisinä piikkeinä tai mittausdataan tarttuviin virheisiin. Tilastolliset menetelmät sekä laadunvarmistusprosessi auttavat havaitsemaan epäkohtaisuuksia.

Vaikutukset voivat heikentää datan laatua, johtaa virheellisiin johtopäätöksiin ja hankaloittaa päätöksentekoa esimerkiksi teollisuudessa, ympäristönmittauksissa tai lääketieteessä. Esimerkkejä ovat sensorin drift, mittalaitteen väärin rekisteröity arvonmuutos sekä datan virheellinen tallennus tai käsittely.

Vähentäminen ja hallinta perustuvat kalibrointiin, jäljitettävyyteen, standardoituihin mittausohjeisiin, säännölliseen huoltoon sekä laadunvarmistukseen. Datan puhdistus, poikkeamien seuraaminen ja monin mittauksin sekä rinnakkaisilla laitteilla tarkastelu auttavat tunnistamaan ja korjaamaan mittausepäkohtaisuuksia.