Merkitysrakennetta

Merkitysrakenne tarkoittaa sitä, miten kielen merkitys rakentuu ilmaukselle tai lauseelle. Se käsittää sekä sanan semanttisen sisällön että lauseen rakenteen kautta ilmenevän roolitusjärjestelmän: kuka tekee mitäkin, millaiset tapahtumat toteutuvat ja miten osallistujat jäsentyvät. Merkitysrakennetta voidaan tarkastella sekä sanan tasolla (lausumien semantiikka) että lauseen koostumuksessa (predikaatti–argumenttien vastineet ja niiden suhteet).

Keskeisiä käsitteitä ovat predikaatti-argumenttirakenne, semanttiset roolit ja tapahtuma-/tilarakenne. Semanttisissa rooleissa kuten agentti (tekijä), potilas (siirron kohde) ja kokeilija tai kokemija yhdistetään lauseen syntaktisiin osiin siten, että lauseen merkitys on selvitettävissä. Valenssi eli verbiin liittyvä osallistujien määrä ja laatu sekä Frame-semantikassa kuvatut tapahtumia ympäröivät rakenteet ovat myös olennaisia osia merkitysrakenteen tutkimuksessa.

Erityisesti suomen kielessä merkitysrakenne liittyy sekä morfologian että sanajärjestyksen ilmaisemaan roolijaon jäsentämiseen. Passiivin tai eri tapaisten ilmaisujen kautta voi muutos roolien suuntaa, jolloin esimerkiksi potilas tai tulkittu kohde asettuu lauseen etualalle, vaikka agentti jäisi ilmaisusta pois.

Käytännössä merkitysrakenteen tutkimus kuuluu sekä kielitieteeseen että luonnollisen kielen prosessoinnin (NLP) alaan. Se tukee tehtäviä kuten käännöksiä, semanttista tunnistusta ja kappale- tai lausekohtaista merkityksen tulkintaa.

Esimerkkilauseet havainnollistavat roolien muutoksia: “Matti osti auton.” (agentti Matti, potilas auto) ja “Omena syödään.” (potilas ome naan, agentti mahdollista, mutta usein ilmaisusta puuttuu).