Membraanisuodatusmenetelmiä

Membraanisuodatusmenetelmiä käytetään nesteiden tai kaasujen erottamiseen käyttämällä puoliläpäiseviä kalvoja. Nämä kalvot päästävät läpi tiettyjä aineosia, kuten vettä tai pieniä molekyylejä, mutta estävät suurempien hiukkasten tai molekyylien pääsyn. Suodatus perustuu paine-eroon kalvon yli. Eri membraanisuodatusmenetelmät eroavat toisistaan kalvon huokoskoon ja siten erotettavien hiukkasten koon perusteella.

Mikrosuodatus on menetelmä, jolla poistetaan kiinteitä hiukkasia, bakteereja ja suuria kolloidisia hiukkasia. Huokoskoko on tyypillisesti välillä 0,1–10 mikrometriä. Ultrafiltraatiossa poistetaan suurempia molekyylejä, kuten proteiineja ja viruksia, joiden koko on välillä 0,001–0,1 mikrometriä. Nanofiltraatiolla voidaan poistaa pienempiä molekyylejä ja moniarvoisia ioneja, kuten kalsium- ja magnesiumioneja, jolloin huokoskoko on tyypillisesti 0,0001–0,001 mikrometriä. Käänteisosmoosissa saavutetaan pienin huokoskoko, alle 0,0001 mikrometriä, ja se soveltuu suolojen, mineraalien ja muiden pienimpien liuenneiden aineiden poistoon, jolloin saadaan erittäin puhdasta vettä.

Näitä menetelmiä käytetään laajasti monilla teollisuudenaloilla, kuten elintarvike-, juoma-, lääke- ja vedenkäsittelyteollisuudessa. Ne tarjoavat tehokkaan ja usein energiatehokkaan tavan puhdistaa ja erottaa aineita.