Masentuneisuus

Masentuneisuus on tila, jossa mieliala on pitkäaikaisesti alhaalla ja elämänilon sekä kiinnostuksen kohteet voivat heikentyä. Se voi ilmetä osana laajempaa masennuksen häiriötä, mutta myös arjen stressin yhteydessä tai osana muita mielenterveyden tiloja. Masentuneisuus eroaa ohikiitävästä surusta: oireet ovat pitkäkestoisia, häiritsevät arkea ja kestävät usein useita viikkoja tai pidempään.

Tyypillisiä oireita ovat alakuloinen mieli, kyvyttömyys nauttia aiemmin miellyttävistä asioista, energian ja vireystilan puute, unihäiriöt sekä ruokahalun muutokset. Myös keskittymisvaikeudet, itsekritiikki, pessimistiset ajatukset ja motivaation puute voivat näkyä. Oireet voivat heijastua vähemmän aktiivisuutena, sosiaalisen vetäytymisenä tai fyysisenä väsymyksenä. Vakavissa tapauksissa voi esiintyä itsetuhoisia ajatuksia.

Syytekijöitä masentuneisuuden taustalla voivat olla perinnölliset tekijät, neurobiologiset muutokset, pitkäaikaiset sairaudet, stressi, traumatic tapahtumat sekä päihdekäyttö. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi nuoret aikuiset, ikääntyneet sekä naiset, mutta tila voi kohdata ketä tahansa.

Hoito on yksilöllistä ja perustuu yleensä psykoterapiaan sekä tarvittaessa lääkehoitoon. Yleisimmät terapian muodot ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia ja interpersonal therapy. Elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen unirytmi, liikunta ja sosiaalisen tuen vahvistaminen, voivat tukea hoitoa. On tärkeää hakea apua, jos masentuneisuus heikentää arkea merkittävästi tai ilmenee itsemurha-ajatuksia; tällöin tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai hätänapeihin. Ensenet hoidon avulla oireet voivat lieventyä ja toipuminen on usein mahdollista.