Markkinakorojen

Markkinakorot ovat rahoitusmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella muodostuvia korkoja. Ne heijastavat talouden näkymiä, inflaatio-odotuksia, luottoriskejä sekä markkinoiden likviditeettiä. Markkinakorot muodostuvat eri instrumenttien koroista, kuten valtionlainojen tuotoista, yrityslainojen koroista sekä talletus- ja lainatuottojen koroista. Lyhyet korot (esim. kolmen kuukauden) sekä pitkät korot (esim. 5–10 vuoden maturiteetit) voivat poiketa toisistaan ja muodostaa korkokäyrän.

Korkojen tasoon vaikuttavat tekijät ovat keskuspankin rahapolitiikan ohjauskoron suunta ja odotukset tulevista päätöksistä, inflaatio-odotukset, taloudellinen kasvu sekä markkinoiden riskipreemiot ja likviditeetti. Kun ohjauskorkoa muutetaan, markkinakorot seuraavat, yleensä viiveellä, markkinoiden odotuksia siitä, milloin ja mihin suuntaan koroja tullaan muuttamaan. Lisäksi korkokäyrän muoto kertoo talouden tulevista näkymistä: nouseva käyrä viittaa korkeampiin tuleviin korkoihin ja mahdolliseen inflaatiopaineeseen, laskeva tai tasaantuva käyrä voi viitata hitaampaan talouskasvuun.

Markkinakorot ovat keskeisiä rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa: ne vaikuttavat lainojen kustannuksiin, säästämisen tuottoihin sekä investointien toteutettavuuteen. Ne ovat myös tärkeä väline rahapolitiikan välittymisessä pankkien luotonannon ja kulutuksen kautta. Seurantaan tarjoavat julkiset tuotto- ja korkotiedotteet sekä markkinadata, kuten valtionlainojen tuottojakauma ja yrityslainojen korkotaso.