Majoritaarinen

Majoritaarinen on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan enemmistön tahtoon perustuvia ratkaisuja, järjestelmiä ja periaatteita. Poliittisessa käytössä sillä viitataan erityisesti järjestelmiin ja käytäntöihin, joissa lopullinen valta määräytyy suurimman osan äänistä saaneen tahon hyväksi. Majoritaarisuus korostaa enemmistön oikeutusta määrätä päätöksistä ja lainsäädännöstä.

Vaalijärjestelmissä majoritaarisuus tarkoittaa usein sitä, että voittaja saa edustuksen ja hallituksen muodostamisen enemmistön tuella. Tämä voi esiintyä yksikamaristen vaalipiirien ja voiton ottamisen muodossa, usein yli 50 prosentin enemmistön tavoitteella, tai toisesta kierroksesta ja/tai vaihtoehtoisesta äänestysmenetelmästä riippuen. Tällä tavoin järjestelmät eroavat suhteellisista (proportional) järjestelmistä, joissa edustus määräytyy äänimäärien suhteessa.

Majoritaarisen järjestelmän etuja ovat hallituksen vakaus ja selkeä johtajuus sekä nopeampi päätöksenteko. Haasteita ovat vähemmistöjen edustuksen heikkeneminen ja mahdollinen edustuksen epätasapaino sekä politiikan polarisaatio ja kaksipuoluejärjestelmän taipumus. Kritiikki kohdistuu usein siihen, että pienemmät ryhmät voivat saada vähemmän ääniään vastoin heidän vaikutustaan lainsäädäntöön.

Käytännössä majoritaarinen periaate on ollut keskeinen monissa anglopedisissä maissa, kuten Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Intiassa, joissa usein sovelletaan yksikamarista edustusjärjestelmää ja hallitus muodostuu enemmistön tuella.

Termi juontuu latinan sanasta majoritas, “enemmistö”, ja on kulkenut politiikan keskustelussa yleisesti kuvaamaan enemmistöön perustuvaa valtavallan käyttöä. Suomessa termiä käytetään samaan tarkoitukseen neutraalisti ja kuvaamaan vastaavaa periaatetta.