Magneettikenttäantennit

Magneettikenttäantennit, tunnetaan myös lyhyesti magneettisina antenneina, ovat radiotaajuisten antennien tyyppi, joka perustuu sähkömagneettisen kentän magneettikomponenttiin. Toisin kuin tavalliset sähköantennit, jotka reagoivat sähkökentän värähtelyyn, magneettikenttäantennit reagoivat sähkömagneettisen aallon magneettikentän vaihteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne ovat yleensä pienempiä ja kompakteja verrattuna saman taajuuden sähköantenneihin.

Magneettikenttäantennit koostuvat tyypillisesti johtavasta silmukasta tai kelasta, jonka läpi kulkee vaihtovirta. Tämä virta synnyttää pyörivän magneettikentän, joka vuorovaikuttaa ympäröivän sähkömagneettisen kentän kanssa. Kun magneettikenttäantenni vastaanottaa radiosignaalia, sähkömagneettisen aallon magneettikomponentti indusoi virran antennin silmukkaan tai kelaan. Tämä indusoitu virta voidaan sitten vahvistaa ja käsitellä vastaanottimessa.

Nämä antennit ovat erityisen hyödyllisiä matalilla taajuuksilla, joilla perinteiset sähköantennit olisivat hyvin suuria. Niitä käytetään usein lyhyen kantaman viestinnässä ja tietyissä sovelluksissa, kuten magneettikenttäantennien läheisyysilmaisimissa tai joissakin GPS-vastaanottimissa. Niiden tehokkuus voi kuitenkin olla alhaisempi verrattuna resonanssitaajuudella toimiviin sähköantenneihin, ja niiden suuntakuviossa voi olla tiettyjä ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat signaalin vastaanottoon eri suunnista.