MRlaitteet

MR-laitteet tarkoittavat magneettisen resonanssin kuvantamiseen tarkoitettuja laitteita, joita käytetään lääketieteellisessä diagnostiikassa. Keskeisiä osia ovat päämagneetti (yleensä superjohtava ja jäähdytetty nestemäisellä heliumilla), gradienttilaitteet sekä radiofrekvenssikoilut. Potilaan asettelu- ja tukijärjestelmät sekä ohjaus- ja kuvankäsittelytyöasemat kytkeytyvät tietokoneisiin, jotka keräävät signaalit ja rekonstruoivat niistä kuvat.

Järjestelmiä on useita. Suljetulla (closed-bore) rakenteella on kapea kammio, mikä voi aiheuttaa ahdistusta, kun taas avoimet mallit tarjoavat tilavamman kokemuksen. Kenttävoimakkuus kliinisissä laitoksissa on usein 1,5 tesla tai 3 tesla; tutkimuksessa käytetään yhä yleisemmin 7 tesla -laitteita. Koilit valitaan kehonosan mukaan.

Toimintaperiaate perustuu magneettikentän ja RF-pulssien käyttöön. Gradienttilaitteet tarjoavat spatial rekonstruoinnin, kun taas päämagneetti tallentaa signaalin. Eri sekvenssit, kuten T1- ja T2-painotteiset kuvat, diffuusiokuvaus (DWI) sekä FLAIR, antavat erilaisia kudosten ominaisuuksia. Kontrastin saamiseksi käytetään gadolinium-pohjaisia aineita joissakin tutkimuksissa.

Turvallisuus ja rajoitteet ovat keskeisiä. Vahva magneettikenttä edellyttää, että potilaan ympärillä ei ole ferromagneettisia esineitä eikä implantteja, jotka voisivat liikkua tai lämmetä. Melu on yleistä; käytetään korvatulppia. Gadolinium-pohjaiset kontrastit voivat harvinaisissa tapauksissa johtaa nefrogeeniseen systeemiseen fibroosiin munuaisten vajaatoiminnalla, ja allergiset reaktiot ovat mahdollisia.

MR-laitteiden käyttökohteet kattavat aivot, selkäytimen ja nivelten pehmytkudokset sekä sydämen ja vatsan alueet. MRI tarjoaa korkearesoluutioisia kuvia ilman ionisoivaa säteilyä; kehitys kohdistuu nopeampiin sekvensseihin, korkeampiin kenttiin ja parempaan kuvankäsittelyyn.