Lämpötilajärjestelmillä

Lämpötilajärjestelmät viittaavat erilaisiin tapoihin mitata ja ilmaista lämpötilaa. Ne perustuvat usein fysikaalisiin ominaisuuksiin, jotka muuttuvat lämpötilan mukaan, kuten nesteen tilavuus tai materiaalin sähköinen vastus. Yleisimmät lämpötilajärjestelmät maailmanlaajuisesti ovat Celsius ja Fahrenheit.

Celsius-asteikko, joka tunnetaan myös nimellä Celsiuksen asteikko, on nimetty ruotsalaisen tähtitieteilijän Anders Celsiusin mukaan. Tässä järjestelmässä veden jäätymispiste on 0 astetta ja kiehumispiste 100 astetta normaalissa ilmanpaineessa. Celsius-asteikkoa käytetään laajalti tieteellisissä sovelluksissa ja suurimmassa osassa maailmaa.

Fahrenheit-asteikko on nimetty saksalaisen fyysikon Daniel Gabriel Fahrenheitin mukaan. Tässä järjestelmässä veden jäätymispiste on 32 astetta ja kiehumispiste 212 astetta normaalissa ilmanpaineessa. Fahrenheit-asteikkoa käytetään pääasiassa Yhdysvalloissa ja joissakin muissa maissa.

Kelvin-asteikko on absoluuttinen lämpötilajärjestelmä, jossa 0 kelviniä (absoluuttinen nollapiste) vastaa teoreettista lämpötilaa, jossa kaikki molekyyliliike pysähtyy. Kelvinejä käytetään tieteellisissä yhteyksissä, erityisesti termodynamiikassa. Celsius-asteikon ja Kelvin-asteikon välinen muunnos on suoraviivainen: K = °C + 273.15. Jokaisella lämpötilajärjestelmällä on omat muuntosääntönsä, jotka mahdollistavat lämpötila-arvojen vertailun eri järjestelmien välillä.