Lämmöneristerakenteen

Lämmöneristerakenne viittaa rakennuksen rakenneosaan, jonka tarkoituksena on rajoittaa lämmön siirtymistä ulko- ja sisätilojen välillä sekä parantaa energiatehokkuutta ja sisäilman viihtyvyyttä. Eristyksen toteutustapa vaihtelee rakennuksen mukaan, ja se voi olla sisäpuolinen, ulkopuolinen tai välikerroksinen. Ulkopuolinen eristys on yleinen keino suurentaa energiatehokkuutta minimoimalla kylmäpinnat ja lämpötilagradientit, mutta se saattaa vaatia julkisivuremontteja sekä sade- ja tuulensuojan sekä kosteudenhallinnan toimenpiteitä. Sisäeristys säästää tilaa mutta voi lisätä kondensaatiovaaraa, jos ilmanvaihtoa ja kosteuden hallintaa ei suunnitella oikein.

Eristemateriaaleina käytetään laajasti mineraalivillaa, polystyreeniä (EPS/XPS), PIR-levyjä sekä puukuitua ja muita uusiutuvia vaihtoehtoja. Eristyksen paksuus ja valittu materiaali vaikuttavat rakennuksen lämpöeristyskykyyn, jota mitataan usein U-arvona; pienempi arvo tarkoittaa parempaa eristystä. Lämmöneristerakenne koostuu tavallisesti useista kerroksista, kuten kosteudenhallinta- ja ilmanpitävyyskerroksista sekä pintakerroksista, jotka muodostavat kantavan rakenteen ja viimeistellyn julkisivun.

Käytännössä lämmöneristerakenteiden suunnittelussa korostuvat kosteudenhallinnan, ilmanvaihdon ja rakennusfysikaalisten epäjatkuvuuksien eli lämpötilahalkeamien hallinta sekä pöly- ja paloturvallisuus. Tavoitteena on tasainen, energiatehokas ja kestävä rakennusympäristö.