Lähivesillä

Lähivesillä tarkoitetaan vesilähteitä, joista juomavesi otetaan. Tyypillisiä lähteitä ovat pohjavesialueet sekä luonnontilaiset lähteet, ja niiden yhteydessä olevat suojelu- ja vesihuollolliset alueet. Lähivesien käsite kattaa sekä vedenottopaikat että niiden välittömän ympäristön, jonka vaikutukset voivat vaikuttaa veden laatuun ja saatavuuteen.

Lähivesien suojelu sisältää maankäytön ja vesihuollon toimet, joilla vedenhankintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja minimoidaan. Keskeisiä keinoja ovat suojavyöhykkeiden määrittäminen, vedenhankintalaitosten suojaaminen sekä maaperän ja vesien tilan säilyttämistä edistävät käytännöt maataloudessa, teollisuudessa ja liikenteessä. Alueiden suunnittelussa huomioidaan maaperän ominaisuudet, pohjaveden kiertokulku sekä mahdolliset kuormitustekijät.

Kansallinen sekä kunnallinen lainsäädäntö ja viranomaisohjaus ohjaavat lähivesien suojelua. Näihin liittyy sekä vedenhankintaan liittyvät vaatimukset että yleisemmät ympäristönsuojelun periaatteet. Seuranta ja tiedonvaihto ovat keskeisiä: vedenlaadun ja pohjaveden tilan seuranta sekä riskinarvioinnit auttavat priorisoimaan toimenpiteitä ja määräämään riittävät suojelutoimet.

Uhat lähivesille ovat muun muassa maatalouden ravinteet ja torjunta-aineet, maaperä- ja vesitalouden päästöriskit sekä liikenteen ja teollisuuden päästöt. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat muuttaa pienvesien sade- ja haihtumisolosuhteita sekä pohjaveden uudelleenjakautumista. Lähivesien kestävä hallinta edellyttää jatkuvaa valvontaa, taustatietojen päivittämistä ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.