Lyhentymisenäkäsite

Lyhentymisenäkäsite on kielitieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa sanoja tai ilmauksia lyhennetään viestinnän tehokkuuden, epämuodollisuuden tai rytmisten syiden vuoksi. Käsite korostaa prosessin tuloksena syntyviä lyhenteitä ja lyhennysten toiminnallista arvoa kielellisessä viestinnässä.

Määritelmä ja laajuus. Lyhentymisenäkäsite katsoo lyhentymisvaiheet sekä sanan- ja ilmauksen muodonmuutoksia että niiden sosiaalisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Se ulottuu sekä virallisista että epävirallisista teksteistä ja puhunnasta sekä digitaalisiin käyttöyhteyksiin. Keskeinen erottelu on lyhenteiden, akronyymien ja leikkauksien (clipping) välillä sekä niiden syntaktisen ja semanttisen kentän säilyminen tai muuttuminen.

Prosessit. Lyhentymisenäkäsite kattaa useita ilmiöitä: lyhenteet (esim. esimerkki voi olla esim. tai jne.), akronyymit ja initialismit, sekä sisäiset leikkaukset, joissa sanan osia poistetaan mutta ytimellinen merkitys säilyy. Lisäksi huomioidaan konteksti, jossa lyhennykset syntyvät (suullinen puhe, kirjoitettu viestintä, tekninen kieli) sekä tavoitteet kuten nopeus, epämuodollisuus tai identiteetin ilmaiseminen.

Sosiaali-kielitieteellinen näkökulma. Lyhentymiset ovat usein sidoksissa rekisteriin, sosiaalisiin identiteetteihin ja medioihin. Sitä esiintyy erityisesti keskustelukielessä, pika- ja digitaalisessa viestinnässä sekä teknisessä kielessä, jossa tehokkuus ja selkeys ovat etusijalla. Käyttö voi sekä lisätä ymmärrettävyyttä nopeassa vuorova між että aiheuttaa tulkintojen epäselvyyttä vieraammille yleisöille.

Esimerkkejä ja suhteet. Suomen yleisiä lyhenteitä ovat esim. (esimerkiksi), jne. (ja niin edelleen), yms. (ja muuta). Lyhentymisenäkäsite liittyy läheisesti termiin lyhenne sekä laajempiin kielenmuodostuksen käsitteisiin kuten clipping ja akronyymi. Lisätiedot löytyvät kielitieteen sanastosta sekä tutkimusartikkeleista, jotka käsittelevät viestinnän tehokkuutta ja rekisterin muutoksia.