Luonnonhartsityyppejä

Luonnonhartsityyppejä ovat kasveista peräisin olevia orgaanisia aineita, jotka ovat tyypillisesti kiinteitä tai viskooseja huoneenlämmössä. Ne erittyvät kasvien puu- tai kuoriosista ja suojaavat kasvia esimerkiksi vaurioilta ja taudinaiheuttajilta. Hartsit koostuvat pääasiassa hartsihapoista ja muista terpeeniyhdisteistä.

Yksi yleisimmistä luonnonhartsityypeistä on pihka, jota saadaan havupuista. Pihkat ovat usein kovettuneita ja hauraita, ja niitä on käytetty perinteisesti vernissoissa, liimoissa ja lääketieteessä. Esimerkkejä pihkoista ovat mastiksi ja frankinsensi.

Toinen ryhmä ovat balsamit, jotka ovat nestemäisiä tai puolikiinteitä ja sisältävät enemmän esteröityneitä hartsihappoja ja alkoholia. Balsameja käytetään hajusteissa, lääkkeissä ja lakkojen valmistuksessa. Esimerkiksi Peruun balsami on tunnettu balsami.

Kopalit ovat toinen tärkeä ryhmä, jotka ovat muinaisten puiden fossiloituneita pihkoja. Ne ovat kovia ja hauraita, ja niitä on käytetty esimerkiksi suitsukkeissa ja lakkojen raaka-aineena. Meripihka on eräs tunnetuimmista kopal-hartsityypeistä, joka on fossiloitunutta havupuun pihkaa.

Muita luonnonhartsityyppejä ovat esimerkiksi dammar ja sandarak. Nämäkin hartsit ovat löytäneet käyttökohteita taidemaalauksessa, paperin valmistuksessa ja erilaisissa pinnoitteissa niiden ominaisuusksien, kuten liukoisuuden ja kovettumisen, vuoksi. Luonnonhartsien ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti niiden alkuperän ja koostumuksen mukaan.