Lukemistekniikkaa

Lukemistekniikkaa tarkoittaa erilaisten strategioiden ja menetelmien kokonaisuutta, joiden avulla lukeminen on tarkoituksenmukaisempaa ja tekstin ymmärrys sekä muistaminen parantuvat. Se kattaa sekä nopeuden lisäämisen että syvällisen tulkinnan sekä erilaisten tekstilajien hallinnan. Lukemistekniikan opettaminen ja soveltaminen on keskeistä sekä äidinkielen ja vieraiden kielten opetuksessa että tiedonhankinnassa työelämässä ja arjessa.

Keskeisiä tekniikoita ovat etukäteisstrategiat, kuten tarkoituksen määrittäminen, ennakkotiedon aktivointi ja tekstin rakenteen nopea hahmottaminen. Lukuhetkellä käytetään keinoja kuten skannaus, tarkka lukeminen sekä merkintöjen tekeminen, kysymysten laatiminen ja tekstin tiivistelmien kirjoittaminen. Lopuksi voidaan tehdä yhteenvetoja ja arvioida opittua palautteen avulla.

Tekniikoiden käyttö riippuu lukutarkoituksesta. Intensiivinen lukeminen tähtää syvälliseen ymmärtämiseen lyhyemmissä tai akateemisissa teksteissä. Laajuuslukeminen korostaa sitä, että saadaan laaja yleiskuva suuresta tekstimäärästä. Nopealukeminen pyrkii nopeaan yleiskuvan muodostamiseen, mutta saattaa vaikuttaa ymmärtämisen tasoon. Kriittinen lukeminen keskittyy lähteiden arviointiin, argumenttien ja todisteiden tunnistamiseen sekä omien johtopäätösten tekemiseen.

Tehokkuuteen vaikuttavat lukijan tavoitteet, tekstin laji ja vaikeusaste, kielen taso sekä taustatiedot. Motivaatiolla ja säännöllisellä harjoittelulla on merkittävä rooli. Digitaalinen lukeminen tuo omat haasteensa ja mahdollisuutensa, kuten hyperlinkit ja annotointityökalut, mutta myös häiriötekijöitä. Oikea yhdistelmä tekniikoita soveltuu parhaiten kuhunkin tilanteeseen.