Liukulukujärjestelmä

Liukulukujärjestelmä, tunnettu myös nimellä liukulukuesitys tai floating-point representation, on tapa esittää reaalisia lukuja tietokoneissa ja muissa digitaalisissa laitteissa. Se mahdollistaa sekä hyvin suurten että hyvin pienten lukujen esittämisen rajallisella määrällä bittejä. Liukuluku koostuu tyypillisesti kolmesta osasta: merkistä, mantissasta (tai merkittävästä osasta) ja eksponentista.

Merkki ilmaisee, onko luku positiivinen vai negatiivinen. Mantissa on luvun todellinen numerosisältö, ja se esitetään yleensä normalisoidussa muodossa, jossa ensimmäinen numero on aina yksi. Eksponentti määrittää desimaalipilkun tai binääripilkun sijainnin mantissassa, mikä käytännössä skaalaa lukua. Eri liukulukustandardit, kuten IEEE 754, määrittelevät tarkasti, kuinka monta bittiä kullekin osalle varataan ja miten ne tulkitaan.

Liukulukujärjestelmän käyttöön liittyy tarkkuusongelmia ja pyöristysvirheitä, koska kaikki reaaliset luvut eivät voi tarkasti esiintyä rajallisella bittimäärällä. Tämä johtuu siitä, että monet desimaaliluvut eivät ole tarkasti esitettävissä binäärisinä liukulukuina. Siksi liukulukuja käsiteltäessä on oltava tietoinen mahdollisista virheistä, erityisesti numeerisessa laskennassa.