Likviditeettisäännöt

Likviditeettisäännöt ovat joukko sääntöjä ja standardeja, jotka rahoituslaitosten, erityisesti pankkien, on noudatettava varmistaakseen riittävän likviditeetin eli kyvyn selviytyä lyhytaikaisista rahoitusvelvoitteistaan. Nämä säännöt ovat keskeisiä rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseksi, sillä ne estävät pankkien ajautumista maksukyvyttömyyteen äkillisten rahoituspaineiden kohdatessa.

Keskeisimpiä likviditeettisääntöjä ovat likviditeettikattosuhde (Liquidity Coverage Ratio, LCR) ja nettorahoitusvakausuhde (Net Stable Funding Ratio, NSFR). LCR edellyttää, että pankilla on riittävästi korkealaatuisia likvidejä varoja kattamaan sen netto-ulosvirtaukset 30 päivän stressitilanteessa. NSFR puolestaan varmistaa, että pankilla on riittävästi pitkäaikaista ja vakaata rahoitusta suhteessa sen omaisuuseriin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin pidemmällä aikavälillä.

Likviditeettisääntöjen tarkoituksena on vähentää järjestelmäriskiä ja parantaa pankkien kykyä kestää taloudellisia shokkeja. Ne ohjaavat pankkeja hallitsemaan riskialtista ja vakaata rahoitustaan tasapainoisesti. Sääntöjen valvonta kuuluu finanssivalvonnan viranomaisille, kuten keskuspankeille ja muille finanssimarkkinoiden sääntelijöille. Tavoitteena on edistää vastuullista riskienhallintaa ja varmistaa, että rahoituslaitokset pystyvät jatkuvasti täyttämään velvoitteensa myös vaikeina aikoina.