likviditeettisääntöjä

Likviditeettisääntöjä ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten toiminnalle asetetut säännökset, joiden tavoitteena on varmistaa niiden kyky selviytyä lyhytaikaisista rahoitusvelvoitteistaan. Nämä säännöt ovat keskeinen osa finanssimarkkinoiden vakautta ja kuluttajansuojaa.

Pääasiallisia likviditeettisääntöjä ovat likviditeettikattosuhde (Liquidity Coverage Ratio, LCR) ja nettorahoitusvakaussuhde (Net Stable Funding Ratio, NSFR). LCR edellyttää, että pankeilla on riittävästi korkealaatuisia likvidejä varoja (kuten käteistä ja valtion velkakirjoja) kattamaan odotettavissa olevat nettoulosvirtaukset stressitilanteessa 30 päivän ajanjaksolla. NSFR puolestaan varmistaa, että rahoituslaitoksilla on riittävästi vakaata, pitkäaikaista rahoitusta suhteessa niiden aktivoista johtuviin pitkän aikavälin rahoitustarpeisiin, mikä vähentää riippuvuutta lyhytaikaisesta ja epävakaasta rahoituksesta.

Näiden sääntöjen noudattamista valvoo finanssivalvontaviranomainen, kuten Suomessa Finanssivalvonta. Sääntöjen rikkominen voi johtaa seuraamuksiin, kuten sakkoihin tai toiminnan rajoituksiin. Likviditeettisääntöjen tarkoituksena on estää pankkikriisejä ja varmistaa, että talousjärjestelmä pysyy toimintakykyisenä myös vaikeina aikoina. Ne vaikuttavat pankkien riskienhallintaan, varainhoitoon ja liiketoimintastrategioihin.