Levyformaateille

Levyformaateille tarkoittaa käytännössä sekä optisten levyjen standardeja että tallennuslaitteiden tiedostojärjestelmiä. Levyformaatti määrittää, miten data on fyysisesti ja loogisesti järjestetty, millaiset nimet ja attribuutit tiedostoille voidaan käyttää sekä miten yhteensopivuus eri laitteiden ja käyttöjärjestelmien kanssa toteutetaan.

Optisille levyille yleisesti käytetyt muodot ovat ISO 9660, Joliet ja Rock Ridge sekä Universal Disk Format (UDF). ISO 9660 on CD-ROM-levyille rakennettu perusstandardi; Joliet ja Rock Ridge laajentavat sen mahdollistaen pidemmät tiedostonimet, erilaiset merkistö- ja käyttöoikeustiedot. UDF on joustavampi tiedostojärjestelmä, jota käytetään laajemmin DVD- ja Blu-ray -medioilla sekä nykyaikaisilla suurikapasiteettisilla levyillä; sen eri versiot (esim. 2.50–3.0) tukevat suuria tiedostoja ja modernimpia ominaisuuksia.

Tietokoneen kiintolevyt, SSD:t ja muistitikkujen kaltaiset tallennusmediat käyttävät useita tiedostojärjestelmiä. Yleisimmät ovat FAT32, exFAT, NTFS, ext4 sekä APFS/HFS+. FAT32 on laajasti tuettu, mutta rajoittaa tiedostojen koon ja hakemistopolkujen pituuden. exFAT on suunniteltu suurille tiedostoille ja hyväksi havaittu yhteensopivuus useilla alustoilla. NTFS on Windowsin oletustiedostojärjestelmä, mutta Mac-tietokoneiden kirjoitus- ja luku­oikeudet sekä Linux-tuki vaihtelevat; lisäajurien avulla toimivuutta voidaan laajentaa. Ext4 on yleisin Linux-käyttöjärjestelmissä, kun taas APFS ja HFS+ ovat Apple-ekosysteemin pääasiallisia valintoja.

Levyformaattiin vaikuttavat käyttötarkoitus, laitteistötuki ja haluttu yhteensopivuus eri järjestelmien välillä. Oikean formaatin valinta helpottaa tiedostojen siirtämistä ja varmistaa laitteiden yhteentoimivuuden.