Latenttilämpösäilytysjärjestelmät

Latenttilämpösäilytysjärjestelmät, tunnetaan myös latenttilämmön varastointina, hyödyntävät materiaalien faasimuutosta lämmön varastoimiseen ja vapauttamiseen. Nämä järjestelmät perustuvat aineen kykyyn absorboida tai luovuttaa merkittävä määrä energiaa muuttaessaan olomuotoaan, kuten kiinteästä nesteeksi tai nesteestä kaasuksi, ilman merkittävää lämpötilan muutosta. Yleisimmin käytettyjä materiaaleja ovat nk. kiinteytymisaineet, jotka ovat tyypillisesti suoloista, parafiineista tai hydraateista koostuvia yhdisteitä.

Latenttilämpösäilytysjärjestelmien toiminta perustuu kahden prosessin vuorotteluun: lataus ja purku. Latausvaiheessa järjestelmäön syötetään lämpöenergiaa, esimerkiksi aurinkokunnan tai teollisuusprosessin hukkalämmön muodossa. Tämä energia saa kiinteytymisaineen sulamaan, varastoiden näin lämpöä latenttilämpönä. Purkuvaiheessa varastoitua lämpöä vapautetaan, kun ulkoisen lämpötilan laskiessa kiinteytymisaine kiteytyy takaisin kiinteäksi muodoksi, luovuttaen samalla varastoituneen latenttilämmön.

Näiden järjestelmien etuja ovat suuri energiatiheys verrattuna perinteisiin lämpimän veden säiliöihin ja mahdollisuus säilyttää lämpöä pitkiä aikoja vähäisillä häviöillä. Latenttilämpösäilytystä voidaan hyödyntää monenlaisissa sovelluksissa, kuten rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä, uusiutuvan energian integroinnissa sekä prosessiteollisuudessa. Järjestelmien suunnittelussa on tärkeää valita sopiva kiinteytymisaine, joka vastaa haluttuja lämpötila-alueita ja käyttötarkoitusta.