Latenssilämpövarastointimateriaalit

Latenssilämpövarastointimateriaalit, lyhenteeltään LTV-materiaalit, ovat aineita, jotka kykenevät sitomaan ja vapauttamaan suuria määriä lämpöenergiaa olomuodonmuutoksen yhteydessä, ilman merkittävää lämpötilan muutosta. Tätä ilmiötä kutsutaan latenssilämmöksi. Yleisimpiä latenssilämpövarastointimateriaaleja ovat erilaiset suolat, parafiinit ja eutektiset seokset.

Suolahuivat, kuten natriumasetaattitrihydraatti, ovat yleisiä LTV-materiaaleja. Ne sulavat ja kiteytyvät tietyissä lämpötiloissa, vapauttaen tai sitoen lämpöä prosessin aikana. Parafiinit ovat hiilivetypohjaisia materiaaleja, joiden sulamispisteitä voidaan säätää molekyylirakenteen avulla. Eutektiset seokset ovat kahden tai useamman komponentin seoksia, jotka sulavat yhtenäisenä aineena tietyssä lämpötilassa.

Latenssilämpövarastointimateriaalien käyttökohteet ovat moninaisia. Niitä voidaan hyödyntää rakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä, esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta ja tasoittamalla lämpötilan vaihteluita. Lisäksi niitä käytetään aurinkoenergian varastoinnissa, kuljetuspakkausten lämpötilansäädössä ja erilaisissa teollisissa prosesseissa. LTV-materiaalien etuna on niiden kyky varastoida huomattavasti enemmän lämpöä kuin perinteiset kiinteät tai nesteet saman tilavuuden sisällä.

---