Lajiutumisen
Lajiutumisen käsite kuvaa evoluutioprosessia, jossa populaation jälkeläiset eriytyvät lopulta niin, että niiden lisääntyminen toistensa kanssa on käytännössä mahdotonta. Lajiutumisen keskeisiä tekijöitä ovat geneettinen eriytyminen sekä lisääntymisesteiden kehittyminen, jotka vähentävät tai lopettavat geenivirran.
Lajiutumisen päätyypit ovat allopatrinen, sympatrinen, peripatrijäinen ja parapatrinen lajiutuminen. Allopatrinen lajiutuminen tapahtuu maantieteellisen esteen vuoksi; sympatrinen
Mekanismina voidaan mainita prezygotiset esteet (kuteutumisaika, käyttäytyminen, ekologinen eriytyminen) sekä postzygotiset esteet (hybridien alhainen kelpoisuus). Esimerkkejä:
Lajiutumisen tutkimus valaisee biodiversiteetin syntyä ja osoittaa, miten geneettinen muutos ja valintapaineet yhdessä muodostavat lajikirjoa.